Traveling Without Boyfriend?

20150322-DSC_5443
Photo by: Matti Keski-Kohtamäki

Sain Tukholman “muuttooni” liittyen kommentin jota en nyt tähän liitä, mutta viesti oli kuta kuinkin tämä; Olen itsekäs, koska haluan lähteä yksin reissuun ja kehitän projektia projektin perään – mikään ei tunnu riittävän. Ymmärrän että tällainen mielikuva saattaa syntyä, sillä elämässäni tapahtuu koko ajan paljon. Mutta jos olisin aina mukavuusalueellani ja tyytyisin siihen mitä minulla on, niin en olisi päässyt tähän pisteeseen elämässäni. Kiitollinen ja tyytyväinen olen, joka päivä. Mutta janoan aina lisää, se on totta. Kokemuksia, seikkailuja ja onnistumisia. Se meinaa riskejä ja omalta mukavuusalueelta poistumista, mutta jotain on annettava saavuttaakseen enemmän. Tunnustankin olevani aina uusien haasteiden perään, oli kyseessä sitten asuntoprojekti, työjuttu tai vaikka urheilusuoritus. Ulkopuolisena sen voi kokea itsekkyytenä, mutta itse koen sen olevan se kantava joka puskee elämässä eteenpäin.

Näen tämän kuukauden Tukholman reissun nimenomaan haasteena itselleni. Hypyltä tuntemattomaan, vaikka se kovin väliaikaista onkin. Luotan meidän parisuhteen pysyvyyteen ja molemminpuoliseen joustavuuteen, ja uskon että kuukauden reissu tekee meille vain ja ainoastaan hyvää kun luottamus on niin vakaalla pohjalla. Kaikki suhteet ovat erilaisia, ja se mikä toisille on maailmanloppu, voi toisille olla elinehto. Siksi en itse arvostele muiden parisuhteiden valintoja, koska jokainen on varmasti oman rakkautensa asiantuntija ja haluaa omalle suhteelle jatkossakin vain hyvää.

Halusin ottaa tämän itse puheeksi ihan omaan postaukseensa, jotta voisin inspiroida ehkä jotain toistakin siellä puolella ruutua. Onnellisuus on meidän kaikkien omissa käsissä, ja haluan rohkaista muitakin toteuttamaan isoja ja pieniä haaveitaan. Parisuhteet ovat kompromissien tekemistä puolin ja toisin, ja olen onnellinen tietäessäni tämän kokemukseni lujittavan suhdettamme entisestään. Elämme täällä vain kerran, ja jos mahdollisuus tarjoutuu, niin itse ainakin haluan siihen tarttua!

I have been asked about how my Stockholm vacation will go together with my relationship with my boyfriend. I understand that it might seem like I constantly want changes in my life (moving from one apartment to another, decorating, travelling etc.. and now a month long trip to Sweden), and in a way it is so. I have always been ambitious in both, professional and personal way. I see my trip to Stockholm as a once in a lifetime chance to explore the city that I love by myself and kind of experience how it would be to live abroad. My boyfriend is supporting me with my dream, and I think that’s exactly how healthy relationships should be. Being in a relationship means compromises, supporting each others dreams, and spending some time apart typically brings you even closer to each other. To be honest, I can’t wait to miss my boyfriend, hahah! With this I wish to inspire others to live your life to the fullest and fulfill your dreams – as they say, you only live once.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

79 comments

  1. IloAM April 1, 2015

    Moi Alexa! Allekirjoitan jokaisen lauseesi. On vain tämä yksi elämä ja jokainen on vastuussa omasta onnellisuudestaan. Itse en edes osaisi ajatella että tässä sinun Tukholman reissussa olisi mitään itsekästä, vaikka en sinua henkilökohtaisesti tunnekaan. Itse arvostan että parisuhteessakin ollaan myös yksilöitä. Mukavaa kevättä :) Luen kyllä jokaisen postauksesi, vaikka kommentoinkin vain aniharvoin.

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Nimenomaan, juuri näin! Voi kuinka mukavaa että kommentoit! xx

      Reply
  2. Heidi April 1, 2015

    No jopas on ollut asiaton kommentti! Eihän parisuhteessa oleminen tarkoita sitä, että ollaan 24/7 yhdessä jossain symbioosissa. Olisiko tilanne sitten erilainen ulkopuolisen silmin jos miehesi lähtisi ulkomaille töihin kuukaudeksi, nyt sinä saat naisena itsekkään leiman. Miehesi valintaa varmaan kehuttaisiin ja sinä saisit haukut niskaasi jos olisit asiasta pahoillasi ;) Jos vakaa ja pitkä parisuhde ei kestä kuukauden eroa niin aika huonoissa kantimissa ollaan… Kuukausi on kuitenkin lyhyt aika, on skypet yms ja jos ikävä käy niin ylivoimaiseksi niin eihän tuo Tukholma lentäen kovin kaukana ole. Suomen sisälläkin lentäen, saatikka autolla/junalla, menee pidempään.

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Ihan super hyvä näkökulma! Toi on niin totta. Ja itse asiassa hän on juurikin nyt Ausseissa isolla poikaporukalla melkein kolme viikkoa, eikä mulle tullut mieleenkään kieltää. Musta on nimenomaan mahtavaa että voimme tehdä asioita sekä yhdessä että erikseen ja molemmat on tästä varsin samaa mieltä. Kuten sanoit niin kuukausi on todella lyhyt aika, eikä edes verrattavissa mihinkään etäsuhteeseen. Niin moni kaveri on elänyt etäsuhteessa pitkiäkin aikoja, ja on ollut hienoa olla todistamassa että välimatkakaan ei ole tullut esteeksi rakkaudelle :) Ihanaa päivää! xx

      Reply
      • Anonymous April 1, 2015

        Pakko kommentoida, että mieheni on ollut tammikuusta asti vain joka toinen viikko Suomessa uuden duunin takia ja nyt maaliskuussa laskettiin, että hän oli 21 päivää kuukaudesta työreissussa. En voisi ikinä ajatella, että hän on itsekäs, kun otti työn vastaan ja joutuu olemaan nyt sen puolesta pois kotoa. Päinvastoin, mikä mieletön mahdollisuus edetä uralla ja ihan loistavaa, että hän saa kansainvälistä kokemusta! Olen todella ylpeä hänestä ja toivon, että joskus itsekin saisin moisen tilaisuuden omalla kohdallani. Joskus vain täytyy hypätä tuntemattomaan, eikä vain aina tyytyä olemaan sillä omalla mukavuusalueella.

        Reply
        • Alexa April 1, 2015

          Juuri näin! Ihanaa että tuet miestäsi uralla etenemisessä ja unelmien tavoittelemisessa :) xx

          Reply
    • piia April 2, 2015

      Komppaan tätä. Uraa tehdessä tulee jos jonkinmoisia työmatkoja ja kommenuksia, ja jos ei lapsia ole, niin ihan todellakin voi lähteä kuukaudeksi ulkomaille – ja pidemmäksikin aikaa!

      Ihme nurinaa kommenteissa alkaa negaamaan kuukauden poissaolosto. Voi huh huh. Mikään ei tule ilmaiseksi, ja sanoitkin sen hyvin, että jos ei itseään haasta, ei mitään opi tai saa.

      Hyvä kun nappasit mahdollisuuden ja lähdet Tukholmaan, Go Girl!

      ja hauskaa kevättä

      Reply
      • Alexa April 2, 2015

        Just näin, samoin sinne! :) xx

        Reply
  3. papukaisa April 1, 2015

    Argh, tollaset mielipiteet saa mut raivon partaalle! Siis ettei yksin saisi matkustaa tai elämässä ei saa olla kunnianhimoa tai ylipäätään että parisuhteen jälkeen on vain “me” ei “sinä” ja “minä”. Kaikille tekee hyvää olla joskus yksin! Siinä oppii itsestään ihan uusia juttuja. Väittäisin että se tekee myös parisuhteelle hyvää että on sellainen hetki kun sitä toista ei koko ajan näe.
    En tiiä onko tässä nimenomaan ongelma se että se olet sinä joka tätä on tekemässä eikä sun mies – yleensähän siihen suhtaudutaan ihan suopeasti että mies on vaikka työmatkalla monta viikkoa. Onko se tabu että nainen kokee uransa tärkeänä ja tekee sen eteen “uhrauksia” (en kyllä näe tätä uhrauksena)? Vai se että sun ei ole _pakko_ mennä Tukholmaan, vaan sä valitset lähteä? Niin tai näin, mä arvostan suhdetta jossa molemmat saa toteuttaa omia haaveitaan ja niitä tuetaan – vaikkakin se tarkoittaisi sitä että joutuu olemaan erossa jonkin aikaa.

    Tsemiä reissuun, mä ainakin odotan Tukholma-kuulumisia mielenkiinnolla!

    http://mminimalisticss.com

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Loistavia ajatuksia ja olen kanssasi ihan samoilla linjoilla! xx

      Reply
  4. Ansku April 1, 2015

    Onpa jännä näkökulma, että parisuhteessa oleva ihminen ei saisi tehdä itseään onnelliseksi, ja haastaa itseään. Minusta suunnitelmasi kuulostaa hyvältä, ja niin kuin kirjoitit, pieni välimatka voi tehdä hyvää parisuhteelle.

    Mukavaa keskiviikkoa :)

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Juuri näin! Samoin sinne :) xx

      Reply
  5. Kirstiina April 1, 2015

    Musta on mielettömän hienoa, että lähdet kun kerta siihen on mahdollisuus! Oon samaa mieltä tosta itsensä haastamisesta ja omalta mukavuusalueelta poistumisesta, miten muuten sitä kehittyy tai menee eteenpäin. Jotenkin ehkä oli arvattavissa, että joku tohon tyyliin kommentoi, mutta jokasen pitäis saada elää omaa elämäänsä ja tehä omat valintansa, eikä kellään muulla pitäis olla siihen puuttumista, etenkin kun ei toista edes kunnolla tunne. Ihan mielettömästi tsemppiä Stockikseen, odotan innolla postauksia siihen liittyen! :)

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Ihana kuulla! Ainahan jollain on jotain sanottavaa, se on selvää. Tästä näkökulmasta olin kyllä todella pyöristynyt, etenkin kun samaan syssyyn todettin että mun poikaystävä tuskin rakastaa minua :D Joskin kommentoija yritti varmaankin provosoida ja sikäli onnistui, että sain tähän postaukseen inspiraation! Kiitos kommentistasi! xx

      Reply
  6. Erika April 1, 2015

    älä välitä mitä muut ajattelevat ja tiedänkin ettet välitä! Olet aivan ihana ja iloinen nuori nainen ja toivon että itselläni olisi edes puolet sun energisyydestä ja kauneudesta! Itse olen elänyt kaukosuhteessa ny 3vuotta. Poikaystäväni muutti opiskelemaan turust kajaanii 600km päähän. Näemme noin 1kk välein, mutta NYT tämä niin nopeasti mennyt 3v alkaa olemaan ohi! Ostin asunnon johon poikaystäväni muuttaa kanssani kesällä! Ja voin sanoa että vaikka nämä 3v olivat ehkä elämäni rankimmat vuodet mutta se vain vahvisti parisuhdettamme! En tiedä mahtaisimmeko olla edes yhdesdä kos hän olisi jäänyt tänne? Olimmehsn kovin nuoria (16v) kun aloimme seurustella. Ymmärrän teidän tilanteenne täysin hyvin ja kunnioitan myös poikaystävääsi jonka kanssa olen vähä Niinkuin samassa tilanteessa, että päästää sinut menemään! Itselläni meni kauan sulatellessa poikaystäväni valintoja ja vaikka kuinka silloin vihastutti ja itketti, olen nyt ruvennut tajuamaan kuinka nuoria olimme. Poikaystäväni intohimoihin kuuluu lumilautailu mitä hän halusi päästä kavereidensa kanssa kehittämään. Täällä turus siihen ei oikein mahdollisuuksia ole. Hän halusi toteuttaa unelmiaan ennen ku se on liian myöhäistä eikä siihen enää mahdollisuuksia olisi. Mut tosiaan kuukaus on todella nopea aika! Meinaan aikamonta semmoista kuukautta tässä eläny! :D ja kuten sanoit tämä on sinun ehkä viimeinen tilaisuutesi toteuttaa tämä unelma ja se on aivan sinun ja poikaystäväsi välinen asia miten te tämän jutun käsittelette! :) onnea uuteen kokemukseen <3 siitä tulee varmasti upea!

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Wau ihan mahtavaa että teidän suhde on kestänyt tommosen välimatkan! Olette kokeneet paljon pariskuntana ja se varmasti lujittaa suhdettanne entisestään. Aika menee nopeesti se on ihan totta, vuosi vuodelta vielä nopeammin. Huikeeta että pääsette viimein muuttamaan yhteen, onnea!! xx

      Reply
  7. Meri April 1, 2015

    Hyvä postaus ja täyttä asiaa – terveellä pohjalla oleva parisuhde ei muuttuvista tilanteista hätkähdä, vaan kuten kirjoititkin, lujittuu entisestään.

    Eteen tulevikn tilaisuuksiin kannattaa ehdottomasti tarttua, sillä muuten jää vaan takaraivoon kytemään ajatus “mitä kaikkea olisikaan voinut tapahtua..”.

    Elämä on sitä, mitä teet siitä :)!

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Nimenomaan, juuri näin! :) xx

      Reply
  8. Johanna April 1, 2015

    Ihme kommentti, että olisit itsekäs koska lähdet kuukaudeksi ulkomaille ilman miestä ja kehität itseäsi, höh!!
    Olen elänyt kahden maan välillä matkustaen ja muuttaen viimeiset seitsemän vuotta, sillä mieheni on ruotsalainen. Parisuhteemme on oikein toimiva ja stabiilii, rakkautta sekä luottamusta riittää, ja voin sanoa että suhde ei todellakaan ole kärsinyt siitä, että meillä noita kuukauden erossaoloja on ollut opinto- ja työkuvioiden pakottamina aika tasaisesti viimeiset pari vuotta! Normaali arjessa olemme aika paita ja peppu ja yhteinen vapaa-aika meille tärkeää, mutta välillä etäisyys ja ikävöinti sekä vain niihin omiin työ/opiskelu pakotteisiin ja velvollisuuksiin 100% panostaminen tekee ainakin minulle hyvää, vaikka erossaolo voi samalla olla rankkaa ja kurjaa! Sitten erossaolon jälkeen palkintona meillä usein on esimerkiksi lomamatka tai muuta yhteistä, erityistä kivaa! Parisuhde pysyy tuoreena ja puolisoaan sekä yhteistä kotia ja arkea arvostaa vielä entistä enemmän kun on ollut hetken erossa!
    Nauti Tukholma-kuukaudesta hyvällä omallatunnolla ja koko sydämestäsi, siellä on ihana asua etenkin kesällä :)

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Kiitos kommentistasi Johanna! Mahtavaa kuulla teidän omia kokemuksianne asiaan liittyen. Ihanaa kevättä! xx

      Reply
  9. Heidi April 1, 2015

    Voi ei, tylsää että sait tollaisen kommentin. Tukholmaan muuttohan on ihana mahdollisuus ja varmaan kiva kokemus. Mitä se kenellekään kuuluu jos muutto on poikaystävälläsi ok. Sitä paitsi kuukausi on lyhyt aika :). Mahdollisuus kannattaa käyttää nyt, sitten kun on perhettä se ei välttämättä onnistu. Odotan jo nyt innolla postauksiasi Ruotsista. Olen nimittäin Tukholma fani ja minusta olisi ihanaa joskus asua siellä.

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Totta puhut! Elämää kun ei voi kauheesti sunnitella, niin on parempi mennä kun mahdollisuus on :) Tukholma on ihan huikea kaupunki, täynnä elämää ja ihania paikkoja! xx

      Reply
  10. Monica Lindberg April 1, 2015

    Alexa , olet aivan oikeassa, jos nyt et tee sitä mitä osaat ja haluat varmasti harmittaisi vanhempana. Olet upea ja osaava nuori nainen anna mennä vaan!!!!

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Voi ihana, kiitos! :) xx

      Reply
  11. Cindy April 1, 2015

    Olen ollut kaksi kertaa Yhdysvalloissa opiskelemassa puoli vuotta kerrallaan (kaksi vuotta välissä) suhteemme aikana. Se ei suhdetta heilauttanut. Ihan höpöhöpöä joltakin luulla, että kuukausi parin tunnin matkan päässä kaataisi suhteen! Semmoisen suhteen kuuluukin sitten vissiin kaatua?

    Reply
  12. Mirene April 1, 2015

    Itsekään en arvostele mielelläni muiden suhteita, mutta nyt kyllä täytyy sanoa, että jos pitkäaikainen parisuhde ei kestä kuukauden erossaoloa, niin jotakin on pahasti vialla. Eri asia sitten, jos suhteessa on kaksi osapuolta, jotka ikävöivät toisiaan niin paljon, että tuollainen erossaolo olisi tuskaa, mutta ei sellainen symbioosikaan kovin ihanteellinen ole.

    Omassa suhteessani on juuri tilanne, jossa avopuoliso on ollut kuukauden sivarikeskuksessa koulutusjaksossa. Pieni ikävä on toki ollut, mutta loppujen lopuksi on ollut mukava saada muutaman vuoden tiiviin yhdessä asumisen (molemmat paljon kotona olevia opiskelijoita) ihan omaa rauhaa. (Toki avokki on ollut viikonloput kotona, mutta ei kokonainen kuukausikaan mikään kamala olisi ollut, vaikka kova ikävä tulisi). Nykyaikana toinen voi kuitenkin olla niin helposti läsnä arjen tapahtumissa pikaviestien tai skypen avulla – esimerkiksi kuvien lähetteleminen (itsestä, arjen askareista, jännistä tapahtumista) pitkin päivää vie vain hetken mutta pitää toisen koko ajan lähellä.

    Eräs ystäväni taas on jo kahtena peräkkäisenä vuotena ollut kaksi-kolme kuukautta aupairina Ruotsissa, vaikka on jo naimisissakin. Kun molemmilla on elämä suhteen ulkopuolellakin, onnistuu väliaikainen erossaolokin.

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Hyvin sanottu Mirene, juuri näin! Skype, Whatsapp ym. appit on todella käteviä nykypäivänä ja yhteydenpito on todella helppoa – onneksi! :) xx

      Reply
  13. timjai April 1, 2015

    Mun mielestä on ihanaa, että teet omia valintoja ja elät samalla omaa elämää. Vaikka ollaan parisuhteessa ja toista kuunnellaan, mutta itseä ei saa unohtaa. Tietyn tyyppinen itsekkyys on juuri sitä hyvää itsekkyyttä. Hyvä parisuhde kestää myös välimatkan ja tekee myös hyvää :)

    Olen itse seurustellut yli 7 vuotta ja viimeiset 2vuotta etäsuhteessa. Työ ajaa joskus eei kaupunkeihin, mutta tämä kaikki palkitaan nyt viimein yhteisellä kodilla. Poikaystäväni haaveilee myös ulkomaille muutosta ja mun mielestä jos hän lähtee niin lähtekööt. Kannustan siihen, koska kerran täällä vain eletään ja jos tilanne sallii niin voin aina lähteä mukaan! :)

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Juuri näin! Uskon siihen että parisuhde toimii vain, jos molemmat ovat myös yksilöinä onnellisia :) xx

      Reply
  14. Kati April 1, 2015

    Olen myös samoilla linjoilla, että parisuhteessakin elävillä ihmisillä voi olla omaa elämää. Minä ja poikaystäväni olemme molemmat olleet vaihdossa puoli vuotta eri aikaan ja olemme olleet nyt yhdessä jo melkein 7 vuotta. Uskon, että, jos antaa toiselle tilaisuuden toteuttaa omia haaveita ja unelmia, parisuhde kestää, kunhan on myös niitä yhteisiä haaveita.

    Reply
  15. Linda April 1, 2015

    Siis aivan ehdottomasti pitää lähteä kun siihen on mahdollisuus! Itse lähdin ulkomaille opiskelemaan ja sain lähtiessäni paljon kommentteja että “miten sä voit jättää sun poikaystävän ja koiran? ” totesin niihin vain, että ei tässä nyt olla eroamassa, muutan vain toiseen maahan tilapäisesti.
    Ja tuo on ollut elämäni paras päätös, olen päässyt lähemmäs unelma-ammattiani, saanut asua ensimmäistä kertaa elämässäni yksin, tutustunut ihmisiin joihin tuskin olisin ikinä muuten tutustunut… Lisäksi kun sitten tavattiin poikaystäväni kanssa vietimme oikeasti aikaa toistemme kanssa aivan toisella tapaa kuin perus arkena Suomessa. Tänä vuonna olen viettänyt taas enemmän aikaa Suomessa, ja tämä silloin niin tylsä perusarki tuntuu todelliselta luksuksesta! :)

    jos suhteessa toinen ei kestä sitä, että kumppani tavoittelee unelmiaan/ tekee itsensä onnelliseksi (enkä todellakaan tarkoita että kaikkien tulee olla megasuorittajia!!), en usko, että suhde on kovinkaan tasa-arvoinen tai kestävällä pohjalla ja näin ollen hän tuskin on ‘se oikea’. Toki, kuten postauksessasikin sanoit, jokainen varmasti tuntee oman parisuhteensa parhaiten.

    Tulipahan vielä mieleen, että “be with people who bring out the best in you”

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Ihana tarina, kiitos siitä! Uskon myös että tästä kesäkuusta tulee ihan huikea ja varmasti loppukesä tulee olemaan yhtälailla myös spesiaali, kun näkee rakasta “pitkästä aikaa”. Välillä pitää repästä kun siihen on mahdollisuus! Hyvä ajatuksia, kiitos! :) xx

      Reply
  16. Jannna April 1, 2015

    Omg mikä kommentti. Ja siis kuukausihan on ihan järjettömän lyhyt aika- näin niin kuin parisuhteen kannalta! Ja lähdet vielä naapurimaahan. Mutta kivasti ehdit kuitenkin nähdä kaupunkia tuossa ajassa! Ei siinä ole mitään itsekästä! huoh… Ootan tosi innolla sun kirjoituksia Ruotsista. Itsekin Tukholma-fani :) Oon onnellinen sun puolesta!

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Voi kiitos, ihana kuulla! :) xx

      Reply
  17. Julia April 1, 2015

    No onpa nyt ollu asiaton kommentti. Ihan kuin oisit lähössä loppuelämäkses Timbuktuun etkä kuukaudeks tunnin lentomatkan päähän! Jos joku luulee et kuukauden erillään olo on maailmanloppu niin kannattais ehkä miettii pitäiskö elämään hankkii jotain muutaki ku se poikaystävä. Ite oon ollu kaukosuhteessa käytännössä koko ajan mun nykyisen poikaystävän kanssa (reilut puoltoista vuotta). Me ei asuta yleensä samassa maassa, koska työllisyystilanne on monissa maissa niin huono ettei kannata riskeerata ulkomaille lähtemistä. Eihän se ideaalitilanne ole, mutta meiän pitää parisuhteen lisäksi yrittää rakentaa omaa tulevaisuutta myös työn kautta, joten töitä on tehtävä siellä mistä niitä saa. Sulle on nyt avautunu hieno tilaisuus kokeilla jotain uutta. Ite oon asunu suurimman osan aikuiselämästäni ulkomailla ja oon täälläkin hetkellä tosi paljon mun mukavuusalueen ulkopuolella ja kyllähän tää kannattaa! Ei se oo itsekkyyttä, et haluu kokeilla kaikkee uutta ja yrittää kehittää itteään uusien kokemusten kautta. Se on normaalia elämää!

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Hahah ihan paras toi Timbuktu, hajosin ääneen haha! Hyviä pointteja sulla ja rohkea olet, upeaa! xx

      Reply
  18. Reetta V. April 1, 2015

    Mun mielestä hyvä parisuhde on sellainen, jossa voi kehittää itseään. Ei kaikkea tarvitse tehdä aina yhdessä, vaan molemmilla pitää olla omia harrastuksia, tavoitteita ja aikaa. Jos kuitenkin ajattelitte olla poikaystäväsi kanssa loppuelämänne yhdessä, yksi kesä Tukholmassa tuntuu ihan naurettavan lyheyltä ajalta siihen verrattuna. Kyllä haaveet pitää päästä toteuttamaan! :)

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Niinpä, ihan totta! :)

      Reply
  19. Reija April 1, 2015

    Jos ihminen itse ei tietyllä tavalla ole itsekäs ja “jahtaa” niitä omia unelmiaan niin ei sitä kukaan hänen puolestaankaan tee. Tiedän ihmisiä, joilla on lapsia ja he tekevät silti “itsekkäitä” ratkaisuja, mutta sitä en tietenkään pidä hyvänä asiana. Kahden aikuisen suhteessa voi tehdä eri tavalla itsekkäitä ratkaisuja, mikäli luottamus ja kommunikaatio sekä toisen arvostaminen ovat kunnossa. Yhdessä niistä reissuista yms. pitäisi pystyä sopimaan.

    Pyrin elämään parisuhteessakin niin, ettei myöhemmin kaduta, kun ei tullut tehtyä tiettyjä asioita elämässä puolison takia. Toiset jättävät esimerkiksi kokonaan opiskelematta, mikäli eivät pääse samaan kaupunkiin kumppanin kanssa. Mielestäni se on silkkaa tyhmyyttä, kun yksilöitä tässä kuitenkin ollaan ja jokainen on vastuussa omasta tulevaisuudestaan. Liikaa ei sen kumppanin varaan kannata elämää kuitenkaan rakentaa vaikka suhde tuntuisi lujalta kuin kallio :)

    Reply
  20. Ninnumaaria April 1, 2015

    Toisten valintoja on omasta (kapeasta) katsantokannasta joskus niin vaikea ymmärtää. Ja ihan turhaan tullaan sitten pahoittamaan toisen mieli – sitä täällä blogimaailmassa en ymmärrä :(

    Meidän yhteiset 11v alkoi sillä että kuukauden päästä mies ilmoitti lähtevänsä rauhanturvaajaksi Afrikkaan puoleksi vuodeksi, sitten töihin toiselle puolelle Suomea, samaan aikaan minä opiskelemaan toiselle laidalle, sitten mies kahdeksi vuodeksi Pekingiin, jonka aikana minä kävin Jenkeissä vaihdossa, mies ilmoitti että jääkin vielä kolmanneksi vuodeksi Kiinaan, ja kun tuli sieltä takaisin, minä lähdin parin kuukauden päästä Brysseliin töihin. Siinä ehti vierähtää kuutisen vuotta siten että asuttiin samassa kaupungissa muutama kuukausi siellä täällä.

    Eikö se nyt olisi kaikille kurjaa ripustaa elämänsä toisen ihmisen sijaintiin? Ja miksi sen sijainnin pitäisi automaattisesti rakkautta viedä huonompaan suuntaan? Meitä se ei ainakaan tehnyt muuta kuin vahvemmaksi. Joillekin toisille voi olla toisin.

    Itse en ainakaan voi olla toiselle kokonainen, jos en ole sitä ensin itse. Siihen taas tarvitsen kokemuksia, elämyksiä ja unelmien jahtaamista. Niitä on paitsi yhdessä, myös yksin. Sellaisia me ollaan molemmat, ja onnekkaita siitä että ymmärretty se täysin toisen kohdalla.

    Joskus myös suhteen alussa tällainen jotenkin “hyväksytään” paremmin, mutta sitten jossain vaiheessa pitäisi “asettua aloilleen” ja istua sohvalla vierekkäin. Vaikka nyt ollaan asuttu jo vuosia saman katon alla, voitaisiin silti edelleen kumpikin lähteä tekemään samanlaisia reissuja, ja se olisi ihan ookoo. Ehkä vaikeampaa nyt olisi luopua siitä yhteisestä arjesta, mutta silti se olisi pieni hinta sille jos toinen tai molemmat kokee sen tuovan elämään jotain lisää.

    Sitten olisikin ongelma jos toinen vastustaisi asiaa kovasti, eikä haluaisi elää erossa pieniäkään hetkiä. Omaa suhdetta ja omaa puolisoa on kuunneltava, ei anonyymejä. Kuten teetkin!

    Ihan mahtava juttu joka tapauksessa että teet tämän, olen itse asiassa aivan suuuperkade, kesäkuu Tukholmassa kuulostaa ihanalta! Kaikkea hyvää sulle, elät monen unelmaa – hyvin monin tavoin.

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Ihan mahtava tarina kiitos siitä! Ja ihan mieletöntä että olette päässeet kokemaan noin paljon! Kiitos kommentistasi ja ihanaa kevättä :) xx

      Reply
  21. HeidiK April 1, 2015

    Ma oon tosi ylpea susta, etta elat elamaa joka sopii sinulle, ja on taynna haasteita. Olet todella rohkea ja mahtava esimerkki nuorille naisille! Onnea matkaan ja toivon sinulle lisaa mahtavia seikkailuja :)

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Voi kiitos, ihana kuulla! :) xx

      Reply
  22. Heidi April 1, 2015

    Hyvä Alexa!

    Reply
  23. jenna April 1, 2015

    Olet siis niin oikeassa! Olen ollut mieheni kanssa nyt nelisen vuotta, ja aika alkuvaiheessa suhdettamme minulle tarjoutui mahdollisuus muuttaa Saksaan vähäksi aikaa. Kaikki kaverit, jotka olivat parisuhteessa, olivat yksi toisensa perään jättäneet menemättä vaihtoon siksi että “parisuhteelle ei vain voi tehdä niin” että on vuodenkin erillään. Ja olin aivan selkeästi nähnyt heistä, että valmistumisen ja työelämän kohdalla se kadutti aivan valtavasti. Eikä vieläkään moni hyväksy minun reissaavaa tapaani olla parisuhteessa – olen taas lähdössä neljäksi kuukaudeksi duuniin ulkomaille. Itse olen sitä mieltä, että parisuhde ei ole kenellekään hyväksi, jos sen säilymisen eteen on tehtävä niin isoja uhrauksia, että jättää toteuttamatta niitä itselle suurimpia haaveita, vaikka ne olisivat täysin mahdollisia. Parisuhde on enemmänkin suuri kehys, jonka tiedostat koko ajan, ja joka tuo sinulle jatkuvaa onnea ja turvaa, mutta jonka _sisällä_ elät kuitenkin omaa onneasi tavoitellen. Olen siis tyytyväinen, että olet päättänyt mennä Tukholmaan : )

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Todella hyviä pointteja! Olet upea rohkea nainen, wau! xx

      Reply
  24. Tiina April 1, 2015

    Hei Alexa,
    Ihanaa Tukholma-kesää!
    Sitä voit varmaan muistella vielä pitkään jälkeenpäinkin. Itse olisin valmis tekemään koska vaan ihan saman ja ehkäpä teenkin. Oikein odottelen Tukholma postejasi.
    Kiitos muuten edellisestä Tukholma oppaastasi; on tullut kahviteltua suosittelemissasi kahviloissa ja se vessa-vinkki on myös hyväksi havaittu.

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Voi kiitos Tiina! Ihanaa että mun vinkeistä on ollut hyötyä! Ja joo, vessa-vinkki on yllättävän tarpeen ;) xx

      Reply
  25. Isa April 1, 2015

    Ihanan rohkaiseva postaus!!:)<3

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Kiva kuulla, kiitos! :) xx

      Reply
  26. J April 1, 2015

    Huokaus. Minun kohdallani ei tulisi puheeksikaan sellainen parisuhde, jossa en voisi elää omaa elämääni, enkä ymmärrä tuollaista ajattelua ollenkaan. Tietysti sinun on oltava itsekäs, omapahan on elämäsi! Miksi itsekkyys olisi paha asia? Kuukausi on sitäpaitsi niin lyhyt aika, ettei siitä saa kukaan nokkiinsa ottaakaan.

    Olemme puolin ja toisin olleet vaihdossa ja muuten opiskelujen ja töiden takia pitkiäkin aikoja poissa kotoa. Parisuhde on yksi asia, mutta haluan elämältä myös paljon muuta ja joskus se kumma kyllä vaatii lähtemistä. Lyhytaikainen sitoumus, kuten kesätyö toisaalla tai nyt vaikka kuukausi Tukholmassa ei ole minulle edes keskustelun aihe kotona. Oletusarvo on se, että lähden kun on lähdettävä ja toinen on asian kanssa ok, koska niin, hänellä on omakin elämä. Tässä elämäntilanteessa (avoliitossa, ei lapsia) lähtisin ovet paukkuen, jos minulle kerrottaisiin että en voi tehdä jotakin koska parisuhde. En myöskään ikimaailmassa haluaisi olla se tyyppi, jonka vuoksi joku jätti tekemättä jotain mitä olisi halunnut ja katui asiaa jälkikäteen.

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Hyviä ajatuksia kiitos! :) xx

      Reply
  27. Aimee April 1, 2015

    I think it is a great quality to be independent and remind yourself that you can make it on your own. Hopefully nothing ever happens that you and your boyfriend break up, but every woman should know that she can take care of herself – physically, emotionally, and financially – if she ever found herself alone.

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Amazing thoughts! I totally agree! xx

      Reply
  28. mariaa April 1, 2015

    Hyvä postaus! Kyllä parisuhteessa pitää olla sen verran tilaa ja vapautta, että voi mennä käydä kokeilemassa asioita ja kehittää itseään ilman toistakin. Jos parisuhde ei muutaman kuukauden eroa kestä niin sitten se ei ole tarkoitettukaan kestämään.

    Reply
  29. siiri April 1, 2015

    voi apua…kuukausi on niiiiiiiin lyhyt aika että oksat pois, melkeempä naurattaa että jonkun mielestä voi olla itsekästä ottaa sen verran aikaa itselleen & unelmilleen tai että se olisi jotenkin parisuhteelta pois :’D ei voi käsittää. ihmiset lähtevät jatkuvasti esimerkiksi vuodeksi vaihtoon tai vuosiksi töihin ulkomaille eikä se ole todellakaan kaikille parisuhteen loppu. jokainen nimenomaan itse määrittelee sen mitä oma parisuhde kestää tai ei kestä eikä siihen kellään ulkopuolisella ole nokan koputtamista. voi että ihan oikeesti mua huvittaa ihmisten asiattomuus ja naiviuus :-DD nimenomaan hienoa, että sulla on tilaisuus tehdä juttuja ihan vaan itseäsi varten ja kuten jo todettu kuukausi on ihmisen elämässä hemmetin lyhyt aika ja lähdet vieläpä niin lähelle että huheijaa ei varmasti mitään hätää tule teillä olemaan !:-) tänä päivänä yhteyden pitäminen on vieläpä niin easya että !

    ihanaa kesän odotusta alexa !xx

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Just näin Siiri! Kiitos ja samoin sinne :) xx

      Reply
  30. Eva April 1, 2015

    Todella outo kommentti, jätä se omaan arvoonsa. Kuukausi on lyhyt aika ja Tukholmahan on melkein kivenheiton päässä Helsingistä. Hyvät ja halvat lentoyhteydet sekä laivayhteys takaavat ettette tule kärsimään ikävästä – on helppo lähteä viikonloppumatkalle tapaamaan rakastaan, jos siltä tuntuu.

    Matkasi ei ole itsekäs valinta, vaan fiksu veto moneltakin kantilta. Bloggaajan urasi saattaa nousta uudelle tasolle, sillä länsinaapurin blogimaailma on ammattimaisempi ja mielenkiintoisempi kuin kotosuomen. Tukholmassa on myös helppo nuuhkia uusia trendejä, sillä Ruotsi on yleensä askeleen edellä Suomea. :)

    Itsekkyyttä on monta lajia. Terve itsekkyys on hyvästä. Jokainen ihminen on oman elämänsä päätähti ja jos ei laita itse itseään etusijalle niin ei sitä kukaan muukaan tule tekemään. Jos jättää unelmansa toteuttamatta niin saattaa katkeroitua. Elämästä pitää ottaa kaikki irti.

    Omasta tilanteestani voin kertoa, että olen viiden kuukauden työharjoittelussa ulkomailla. Poikaystäväni joka on suomalainen kuten minäkin työskentelee myöskin ulkomailla, mutta toisessa maassa. Nyt olemme lähdössä yhteiselle minilomalle pääsiäisen viettoon neljänteen maahan. Ja meillä menee hyvin ja suunnittelemme häitämme. Elämä on seikkailu, nauti siitä! :)

    Reply
    • Alexa April 1, 2015

      Mahtavia ajatuksia! Olen kanssasi samoilla linjoilla, kiitos Eva ja viettäkää ihana loma! xx

      Reply
  31. Laura April 1, 2015

    Itse seurustelen merimiehen kanssa, joka oli just 2kk merillä, nähtiin n 2vk välein 6tuntia ja ihan hyvin se aika menee, kun rakastaa toista. Vaikka en oo kyllä koskaan varmaan tuntenu itseäni niin yksinäiseksi kuin silloin kun odottelee toista kotiin ja tulee esteitä, eikä pääse viettämäänkään suunniteltua esim vuosipäivää yhdessä. Toisaalta en ole koskaan tuntenu itseäni niin vahvaksi kuin silloin kun on yksin ja muistaa mitä itse haluaa ilman sitä toista! Suhteita on yhtä monenlaisia kuin on ihmisiäkin :)

    Reply
    • Alexa April 2, 2015

      Huh aikamoista! Mutta kun näkee harvemmin, niin yhteinen aika on kyllä eri tavalla arvokasta. Totta puhut!:) xx

      Reply
  32. S. April 2, 2015

    Hei. Halusin vain huikata, että tuollaiset arvostelut ovat omaan arvoonsa jätettäviä. Pointti viestin takana on varmasti hyvä, parisuhteessa ei saa olla liian itsekäs, mutta koska jokaisen parin suhde on erilainen eikä kukaan muu voi tietää millainen suhde on niin arvostelu on asiatonta.

    Itse muutin lähes viideksi kuukaudeksi maapallon toiselle puolelle Australiaan tiiviin seitsemän vuoden seurustelun jälkeen. Syynä ihan pienestä lapsesta asti itänyt ajatus, että ulkomailla on opiskeltava. Olisi ollut typerää uhrata niin iso haave sellaisen parisuhteen takia, joka sitä ei kestä. Mutta meidän suhde kesti ja olen ikuisesti kiitollinen puolisolleni, että sain sen tehdä (hän ei kertaakaan vastustanut vaan päin vastoin kannusti lähtemään). Reissussa viimeistään tajusin kuinka tärkeä hän on minulle ja kuinka hyvää meidän elämä on. En sano, että erossa asuminen oli helppoa, mutta se ei missään nimessä ollut negatiivista tai itsekästä. Kuinka kivaa olisi kymmenen vuoden päästä edelleen kuulla minun marinaa, kun en silloin lähtenyt :)

    Jaan siis turhautumisesi epäreiluihin kommentteihin. Superantoisaa kuukautta Tukholmasss!

    Reply
    • Alexa April 2, 2015

      Just näin. Hienoa että uskalsit lähteä ja vielä noin kauas, upeeta! Kiitos kovasti ja kivaa kevättä :) xx

      Reply
  33. Tinja Emilia April 2, 2015

    Mikset saisi matkustaa yksin vaikka olet parisuhteessa? Pitää sinunkin pystyä liikkumaan, ajattelemaan ja toimimaan itsenäisesti, ei parisuhde saa olla mikään en-saa-tehdä-mitään-kivaa-vankila. Ei kaikkea voi eikä pidä tehdä kaksistaan parisuhteessa, omia projekteja ja harrastuksia pitää olla! Haaveilen itse siitä että joskus matkustan yksin ja aion joskus toteuttaa tämän haaveen, kun oikea hetki tulee.

    Reply
  34. emma April 2, 2015

    Olet täysin oikeassa kirjoituksessani. Tosi ikävä kommentti tollainen…

    Musta on ylipäätään väärin arvostella toisten valintoja, heidän elämänsähän siinä on kyseessä!

    Mun mielestä on kuitenkin tärkeä muistaa, että ihmisiä ja parisuhteita on erilaisia. Jotkut kaipaavat yhdessäoloa enemmän kuin toiset. Itse en koskaan ryhtyisi rajoittamaan poikaystäväni haaveita; nyt hän esimerkiksi hakee opiskelemaan unelma-alaansa toiseen kaupaunkiin kuin missä tällä hetkellä asumme. Olemme 5 vuoden seurustelun aikana käyneet läpi perus intit ja poikien/tyttöjen reissut ja olemme milestäni pärjänneet hyvin. Itse kuitenkin huomaan sen, että mitä vähemmän näemme (esim, arkiviikolla), sitä vähemmän myös kommunikoimme ja pienistä asioita saattaa syntyä suuria väärinkäsityksiä. Mielestäni pitkässä parisuhteessa pitää muistaa viettää oikeasti aikaa yhdessä, ei “vain asua yhdessä”. Kuitenkin jos kyse on toisen halujen/haaveiden estämisestä, menee yhdessäolon tarve liian pitkälle. Jos poikaystäväni lähtisi koko kesäksi toiseen maahan kesätöihin, olisin valtavan ylpeä. Jos taas hän lähtisi koko kesäksi poikien ryyppyreissulle, saattaisin esittää toivomuksen hieman lyhyemmästä ajasta :D

    Kunnioitetaan kaikki toisiamme, niin parisuhteessa kuin muuallakin xx

    Reply
  35. Noora April 2, 2015

    Hei! Itse palasin tammikuussa kotiin 4kuukauden Aussi reissulta ja poikaystävä odotti kotona sekä kannusti lähtöön heti alusta alkaen koska reissu oli pitkä aikainen haaveeni. Tammikuussa tapasin poikaystäväni Thaimaassa johon hän tuli mini lomalle minua vastaan ja kotiin palasinkin tuhansia kokemuksia ja onnea rikkaampana sekä sormus sormessa. Oma aika ja välimatka tekee hyvää välillä parisuhteelle ja siinä oppii arvostamaan toista paljon enemmän <3 tsemppiä sulle ja muista että unelmat on tehty toteutettavaksi!

    Reply
    • Alexa April 2, 2015

      Just näin, upeeta! Onnea :) xx

      Reply
  36. Marjo April 2, 2015

    Todella hyvä postaus! Enpä olisi uskonut, että joku heittää tollaisen kommentin.. Jokainen saa tehdä mitä haluaa, ja tottakai unelmiaan pitää tavoitella!

    http://www.lily.fi/blogit/forever-and-day

    Reply
  37. Julia April 2, 2015

    Hej! Bara du och din pojkvän/sambo kan verkligen veta vad som pågår i just ert förhållande och vad som passar för er bäst. Resten har inte egentligen med saken att göra och negativ, okonstruktiv kritik kanske säger litet mer om kommentatorn än vad den säger om dig. Du är riktigt fin som du är, och man lever livet bara en gång, så gör som det känns! Själv skulle jag när som helst göra samma sak ifall jag fick chansen, så coolt. Du är tuff, fortsätt i samma stil! // Julia

    Reply
    • Alexa April 2, 2015

      Precis! Tack så jättemycket snälla! xx

      Reply
  38. Tia April 3, 2015

    No voi blaaaaah…
    Sinkkuna tietenkään ei tähän asiaan ole tuoda tämän hetkistä omakohtaista kokemusta, mutta ihan terveellä järjellä ajateltuna aika omituinen kommentti ja näkökulma asiaan. Kuukausi on suhteellisen lyhyt aika ja teilläkin on varmasti poikaystäväsi kanssa omat menonne, työnne ja kaveripiirinne, joten en usko että sinun kuukauden visiittisi naapurimaahan hänen elämäänsä täydellisesti luhistuttaa.

    Matkailu avartaa ja oli parisuhde sitten “me” tai “minä” ja “sinä” niin kummassakin tapauksessa minusta hyvä parisuhde joustaa ja antaa kummallekin tilaa toteuttaa itseään, ilman että se tuomitaan itsekkääksi teoksi. Etenkin, kun ette elä lapsiperhearkea, jolloin toteutus olisi ehkä haastavampaa. :)

    Kivaa kevättä ja Tukholman postauksia odotellessa! t. tukholma-fani

    -t

    Reply
  39. w April 3, 2015

    Minunkin on pakko kommentoida vielä, olen aivan samaa mieltä asiasta kuin sinä!

    Itse olen ollut vakaasti ja eksklusiivisesti yhdessä poikaystäväni kanssa jo pian 7 vuotta. Tästä ajasta hän on ollut ulkomailla ilman minua reilu 1,5 vuotta ja minä puoli vuotta. Kukin on oman rakkautensa asiantuntija, meillä toisen haaveiden ja projektien kunnioittaminen on ollut suurin mahdollinen luottamuksen osoitus. Puhunkin asian puolesta ystäväpiirissäni ja rohkaisen heitä toteuttamaan haaveitaan! Itsekin esim. matkustan yksin, jos haluan käydä jossain enkä saa matkalle seuraa. Elämää ei pidä hukata odottaessa! Tsemppiä Tukholmaan!

    P.S. Eeva Kolu on kirjoitellut vastaavasta omassa blogissaan ;)

    Reply
  40. Oona April 4, 2015

    Todella hyvä ja inspiroiva kirjoitus, Alexa! Samoilla linjoilla ollaan – Follow your dreams!

    Reply
  41. Julia April 4, 2015

    Moi!
    Oli pakko kommentoida, sillä kohtasin myös samanlaiset paineet ulkopuolelta kun päätin lähteä toiselle puolelle maapalloa vaihtoon. Avomieheni jäi Suomeen ja olimme lähes puoli vuotta pelkän facetimen välityksellä yhteydessä, hän ei päässyt käymään luonani kertaakaan enkä itse Suomeen. Monen mielestä heitin suhteemme toissijaiseksi ja olisi pitänyt miettiä lähtöä uudemman kerran jos halusin säilyttää suhteen. Mutta miten kävikään- palatessani takaisin suhteemme oli syventynyt todella paljon ja tuossa jos jossain näki sen, että on oikean ihmisen kanssa yhdessä. Parisuhde on myös itsensä ajattelemista! Jos en olisi lähtenyt, olisin varmasti katunut sitä ikuisesti :)

    Reply
  42. Lkp April 4, 2015

    Tää on jännä, miten ihmiset ajattelee että kun on parisuhteessa niin ei voi enää mennä,etenkään yksin.
    Me, minä ja mieheni, ollaan oltu koko yhdessäolon ajan (12v) hyvin itsenäisiä ja reissattu paljon yksin ja erikseen. Tokikin hän on ihan mun suosikkireissuseura, mutta kummalekin on ollut itsestään selvä, että myös omia juttuja tehdään, eikä siitä tartte toisen kanssa “neuvotella”. Myös me tavattiin hyvin nuorina, enkä usko että olisimme tänä päivänä yhdessä, jos seurustelun alettua oltaisiin ajateltu ettei mitään “itsenäisesti” enää voi tai olisi sopiva tehdä. Uskon, että nimenomaan siksi, että kummallakin on ollut vapaus tehdä, on pitänyt poissa ne “oman vapauden haikailut”, jotka usein siinä 20+ ikäsenä tulee.

    Hienoa, että otat tarjotun mahdollisuuden vastaan, nauti joka hetkestä. Tukholma on ihana, kuten hyvin tiedät :)

    Reply