TAVOITTEITA JA UNELMIA VUODELLE 2020

Mitä olisikaan tammikuu ilman uudenvuodenlupauksia? No ei kai sentään! Jotain olen tosiaan oppinut, nimittäin en ole kirjannut mitään älytöntä listaa epärealistisista tavoitteista. Viime vuosi opetti todella paljon, nimittäin siihen mahtui sattumuksia jos jonkinlaisia. Oli useampi sairaalareissu meidän perheelle, huolia, fyysisiä kipuja ja tietenkin se iänikuinen asuntoprojekti – tai pikemminkin sen puute. Vuoteen mahtui toki valtavasti ihania asioita ja onnistumisia, mutta kyllä ne haasteet todella kasvattaa ja laittaa ajattelemaan. Yksi opetus oli sellainen, että kaikkeen ei voi varautua tai vaikuttaa. Äidin yht’äkkinen sairaskohtaus tuli ihan puun takaa, eikä sille löytynyt mitään todellista selitystä. Mä olisin toki voinut skipata lenkin yhtenä aamuna, mutta uskon, että nilkka olisi mennyt jossain vaiheessa kuitenkin. Kun vuosi 2020 vaihtui, niin mielessä oli yksi toive tälle vuodelle. Terveys. Niin kliseiseltä kun se kuulostaakin, mutta viime vuoden sattumusten jälkeen oma ja läheisten hyvinvointi on jotain mitä toivon ja osaan todella myös arvostaa.

Terveyteen liittyen olen huomannut, että rutiinit tekee mulle niin hyvää. Kun on yrittäjä ja reissaa paljon, niin arki on aikamoista tilkkutäkkiä. Yksi suuri harppaus omaan hyvinvointiin liittyen on ollut nimenomaan meidän toimisto. Siitä kirjoittelinkin viime viikolla, mutta on vielä todettava, kuinka hurja vaikutus sillä on! Erityisesti parisuhteeseen, kun yhtäkkiä koti onkin koti, eikä työpaikka täynnä velvotteita, laskuja ja muuta hässäkkää. Työ tuntuu entistä mielekkäämmältä ja kotona osaa ihan uudella tapaa rentoutua. Toimisto helpottaa myös rutiinien luomista ja on ihanan piristävää nähdä päivittäin muutakin, kun tuttuja kotikortteleita.

Ja okei, oli mulla myös toinen toive. Se että saadaan se asuntoprojekti startattua. Ei todella tiedetty mihin lähdettiin, kun laitettiin nimet alle vuonna 2017. Noin mittavassa projektissa on mukana niin valtava määrä ihmisiä, että korttitalo voi kaatua todella helposti. Kun yksi muutos tulee, niin homma alkaa lähestulkoon alusta – tai siltä se ainakin tuntuu. Oli se sitten muutos rakennuslupaan tai projektin tiimiin tai joku yllättävä huomio vaikkapa paloturvallisuudesta, niin hommat lykkääntyy aina kuukausilla. Ollaan tehty muutama remppa aikaisemminkin, mutta ne on ihan lasten leikkiä tähän verrattuna. Paljon on kuitenkin tässä tekemällä opittu ja annan kyllä kaikki krediitit kärsivällisyydestä mun miehelle. Mä olisin varmasti jo luovuttanut, mutta hän on luonut uskoa ja jaksanut puskea eteenpäin vuosikaupalla. Se päivä kun purku aloitetaan tuntuu varmasti ihan uskomattomalta – toivottavasti se päivä koittaisi keväällä 2020. ?

kuvat: Maria Hästbacka

Leave a Reply to Alexa Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

6 comments

  1. Kati January 29, 2020

    Ihania kuvia! :)

    Reply
    • Alexa January 29, 2020

      Kiitos ? Mä tykkäsin kans, vähän erilaisia! xx

      Reply
  2. Mia January 29, 2020

    Voi ihana postaus :) <3 Mistä muuten sun paidat on ? :)

    Reply
    • Alexa January 29, 2020

      Kiitos ihana ? Poolo on mun Balmuir-mallistosta ja takki Other Stories ❤️ xx

      Reply
  3. Frida January 30, 2020

    Mikä koko sulla on tossa poolossa? :)

    Reply