3 kuukautta vauvan kanssa

Viime viikon sunnuntaina Milton täytti kolme kuukautta, joten ajattelin, että nyt olisi sopiva aika pieneen tilannekatsaukseen!

Tämä viimeisin kuukausi on ollut kyllä parasta aikaa tähän mennessä! Kahden kuukauden kohdalla aloin tuntemaan vauvaa kohtaan aivan erilaista ja erityistä kiintymystä. Tietysti olen rakastanut meidän vauvaa alusta lähtien, mutta yhtäkkiä kiinnyin häneen aivan uudenlaisella tavalla. Varmasti ajan tuomalla varmuudella on iso vaikutus tähän, kun äidin rooli on alkanut olemaan enemmän hallussa. Varmuuden lisäksi lisääntynyt vuorovaikutus tuo aivan uuden ulottuvuuden suhteeseen. Oma aamu-unisuuteni unohtuu aika nopeasti, kun näkee tyypin, joka on vaan maailman onnellisin siitä, että juuri minä tulen häntä herättelemään. Tuo on yksi parhaista asioista vanhemmuudessa, se että tuo pieni henkilö rakastaa täysin estoitta ja haluaa sulta vain haleja ja huomiota. ❤️

Arjen rutiinit ovat myös muovautuneet viimeisen kuukauden aikana paikoilleen ja se on tehnyt tästä vauva-arjesta hiukan sujuvampaa. Vauvalle on muodostunut rytmi ja hänen tarpeensa on tulkittavissa aivan eri tavalla kuin aikaisempina kuukausina. Rytmi helpottaa tietyllä tapaa myös omaa elämääni, kun päivät ovat jo jokseenkin ennustettavissa ja suunniteltavissa. Tiedämme, että Milton nukkuu lounaspäikkärit 12-14:30, joten voin tarvittaessa mennä hoitamaan asioita ilman vaunuja (näissä lumikeleissä joskus todella jees!) Joksun tehdessä etätöitä kotona. Ollaan myös satunnaisesti käytetty tuttua hoitajaa vaunulenkki-apuna, jos meillä molemmilla on ollut työhommia hoidettavana. Äidin elämässä pari tuntia omaa aikaa on ihan hurjasti! Siinä saa aikaan jo vaikka ja mitä. Toisaalta tarkka rytmi vie mahdollisuuden spontaaneilta menemisiltä ja pitkiltä illallisilta, mutta tämän hetkisessä maailmantilanteessa, ei olisi sijaa noille juuri muutenkaan.

Vaiheiden puolesta viimeiset viikot (7-12) ovat olleet aikamoista smooth sailingiä, mutta uskon, että tämä on vain tyyntä myrskyn edellä… Olen lukenut paljon neljännen kuukauden hulinoista ja niitä odotan vähän kauhun sekaisin tuntein. Tosin ei pitäisi stressata etukäteen, vaan take it as it comes. Ainakin osaan varautua ja hokea sitten itselleni, että tämä on vain vaihe. Sormet ristissä toivon, että ei olisi yhtä raskasta, kun ne alun mahavaivat olivat, sillä ne oli tosiaan aikamoisia. Milton-rassukka vain huutoitki pienessä kippurassa, emmekä osanneet varautua kyseiseen vaiheeseen ollenkaan. Muistan pohtineeni, että onkohan tämä koko vauvavuosi nyt sitten tällaista… Onneksi pian sen jälkeen latasin Wonderweeks-appin, joka ilmoittaa aina kehitysvaiheiden (ja mahdollisten känkkäränkkä-vaiheiden) alkamisesta ja antaa niille selityksiä. Se on todella täsmällisesti osunut meillä aina oikeeseen, joten suosittelen ehdottomasti ottamaan haltuun!

Summa summarum just nyt on ollut todella ihanaa aikaa! Tyyppi hymyilee, naureskelee ja viihtyy leikkimatolla, mutta on vielä ihanalla tavalla sylivauva. Nautin tästä ajasta ihan super paljon.

Viime viikkojen kohokohdat: Oppi kannattelemaan päätään (tekee arjesta helpompaa!) ja kääntymään mahalta selälleen. Oppi nukahtamaan pääsääntöisesti itsekseen, jos on suhina-ääntä taustalla. Kasvaa hurjaa vauhtia, nyt kokoa 62.



VUODEN PARHAAT KAUNEUSTUOTTEET

Alexan tuotteet:

Living Proof Perfect Hair Day Dry Shampoo
Clarins Natural Lip Perfector 05
Sensai Total Lip Treatment
Ice Roller (Amazon)
Ole Henriksen Banana Bright Eye Cream
Tan Luxe Drops
Laura Mercier Secret Camouflage
Estee Lauder Futurist Foundation

Sabinan tuotteet:

Redken Guts 10
YSL Rouge Volupte Shine 09
Xlash Patches
Ole Henriksen Banana Bright Serum
Tan Revel
Dermalogica Age Bright Clearing Serum
YSL Touche Eclat Le Teint
Milani Primer

6 x tarina kuvan takaa

Tässä oltiin helmikuussa menossa taksilla kohti palaveria ja meidän bebe sai todennäköisesti alkunsa tän matkan aikana. …ja sinä senkin höpönassu! En sentään harrastanut seksiä taksissa, vaan sain sellasia mahakramppeja, että meinasin pyytää kuskia kääntämään nokan kohti sairaalaa. Muutama viikko myöhemmin sain tietää gynellä, että nämä mahakrampit vasemmassa munasarjassa oli nimenomaan hedelmöittymisen merkki. Niitä ei tosiaan kaikille tule ollenkaan, mutta meikäläiselle todellakin tuli!

Tässä makoilen meidän Portugalin ihanassa pienessä Airbnb:ssä, jossa on tullut oleiltua useamman kerran Almadan tehdasvierailuilla. Tosin hullua ajatella, että edellisestä kerrasta on jo vuosi! Portugalille on tullut ihan oma paikka mun sydämeen ja toivon että päästään tänä vuonna sinne takaisin.

Zalandon kamppiskuva, jonka otin silloin kun vielä “piilottelin” raskautta. Tässä pohdin, että huomaattekohan te mahan pyöristyneen. Näin jälkikäteen ajateltuna, tuskin 😂

Keväällä meidän double date vuoden 2020 tyyliin. Fiilisteltiin raskausuutisia ja pohdittiin yhdessä hankintoja. Niin uskomattoman ihanaa oli jakaa raskausaika ja ennen kaikkea tämä vauva-arki Lindan kanssa. Vertaistuki on niin arvokasta!

Tämä mahakuva oli jostain viikon 20 tiimoilta, kun paljastin että meille tulee poika. Siellä se pikku-Milton lymyilee. 😭

Kuvattiin tämä kuva kesäkuussa rannalla, eikä tosiaan kuvan seesteisestä fiiliksestä uskoisi, että taustalla joku mieshenkilö huuteli mulle solvauksia jatkuvalla syötöllä. Kymmenen minuutin ajan (siinä samalla kuvatessa) kuuntelin kuinka “helvetin läski olen ja mun ei tulisi olla kameran edessä”. Jestas ihmisiä oikeasti!

Tässä kuva siitä ainoasta kerrasta, kun nähtiin meidän raskauksien aikana. 😭 Päällä tietysti Almadaa, vaikka kuva on otettu heinäkuussa, kaksi kuukautta ennen meidän brändin julkistamista.

Uusia tuotteita ollaan suunniteltu koko syksyn ajan ja päästään ihan pian taas vauhtiin! Almadan IG:n puolella on jo muutamia kuvia uusista tuotteista. Kannattaa seurailla siellä, jos uudet lanseeraukset kiinnostaa.