Pitkästä aikaa täällä blogin puolella! Kesän aikana tämä blogin käyttöjärjestelmä päivittyi ihan uuden (oudon) näköiseksi ja pidin sitä hyvänä syynä pitää hiukan lomaa täältä. Olisi tosi kivaa kuulla, että mitä haluaisitte nähdä täällä blogin puolella? Vai koetteko että Instassa seuraaminen riittää? Tuntuu että tässä elämäntilanteessa itselläni on jäänyt blogien lukeminen todella vähäiselle ja siitä syystä myös oma inspiraatio on ollut vähän kadoksissa. Todettakoon myös, että tuon 10kk ihanan vipeltäjän kanssa myös aika on sen verran kortilla, että jostain on pitänyt karsia. Toki kun remppaprojekti alkaa, niin sitä tulen ainakin tänne dokumentoimaan ja Youtubea olisi hinku taas jatkaa! Bare with me, tahti ei ole ihan yhtä kova kuin aikaisemmin. Kun herra jossain kohtaa aloittaa päiväkodin, niin pystyn taas paremmin keskittymään monipuoliseen sisällöntuotantoon. Nyt on ollut ihanaa nauttia tästä ajasta, kun huomaa miten nopeasti nämä kuukaudet vain menee.

Remppaprojektia avasinkin muutama viikko sitten Instan puolella. Jouduttiin vaihtamaan meidän urakoitsijaa, kun projekti vain venyi ja vanui hänestä johtuvista syistä. Kilpailutus aloitettiin alusta ja löydettiin uusi sopiva kumppani. Sen jälkeen haasteeksi on osoittautunut puutavaran puute, johon varmasti jokainen remppaaja on lähikuukausina törmännyt. Kun edellinen haaste taklataan, niin seuraava on edessä – siltä tämä on tuntunut. Ei auta kun ottaa huumorilla, eihän tässä enää muuta voi!

Kuvaan tuben puolelle ihan pian kunnon kuulumiset ja sitä varten voi laittaa kysymyksiä myös tänne, jos tulee jotain mieleen? Nostan videon tietysti tänne tuttuun tapaan! Sen lisäksi ajattelin pian raapustella 10kk kuulumisia, kun 9kk jäi väliin. Palataan siis pian asiaan! ?

Nyt ollaan Tukholman reissusta toivuttu ja olisi aika käydä vähän fiiliksiä reissaamisesta vauvan kanssa.

Herra on tosiaan nyt 8 kuukautta ja vietettiin reissussa viisi päivää. Ruotsi (toki myös muut Pohjoismaat) on loistava kohde aloittaa reissaaminen, sillä lento on lyhyt, aikaeroa on vaan tunti, hanasta tulee puhdasta vettä ja kaupasta löytyy samat ruoat kuin täältäkin. Kesä on tietysti myös ajankohtana loistava, sillä vaatteita ei tarvitse pakata hurjasti ja Tukholma on ihanan helppo kesäkaupunki vaunujen kanssa rullaten. Ei tarvinnut juuri miettiä kyytejä paikasta toiseen ja bussilla saa matkustaa ilmaiseksi vaunujen kanssa, kuten täälläkin.

Pohdittiin hotellin ja Airbnb:n välillä, mutta päädyttiin asumaan hotellissa, sillä kaivattiin lomaan sellaista luksusta kun valmis aamupala ja hissillä suoraan huoneeseen (asia, jota lapsen kanssa todella arvostaa).

Matkustaminen meni ihanan smoothisti. Mentiin omalla autolla kentälle ja jätettiin se sinne parkkiin. Koettiin se helpoimmaksi, sillä omassa autossa on turvaistuin valmiina. Kentällä henkilökunta oli aivan super avuliaista ja toki tähän maailman aikaan siellä oli myös todella rauhallista, eikä mihinkään tarvinnut jonottaa. Koneessa herra nukahti heti nousemisen aikana, kun annoin välipalaa pullosta. Ilmeisesti korvissa ei pitäisi tuntua vielä alle vuoden ikäisenä ja jos lapsi on vanhempi, niin apteekista puuduttavia korvatippoja. Vajaan tunnin lento meni siis kevyesti, mutta voin kuvitella, että pidempi lento olisi varmasti ollut haastavampi. Tämän ikäinen kun kaipaa jo paljon aktiviointia, mutta telkkarista hän ei ymmärrä vielä mitään. Tukholman päässä päänvaivaa aiheutti ainoastaan “kadonneet” vaunut, sillä ne lastataan täysin eri hihnalle kuin muut matkatavarat. Kaikki lennolta tulleet olivat yhtä hukassa vaunujensa kanssa, mutta puolen tunnin etsinnän jälkeen löysimme omamme. Jos siis matkustatte Tukholmaan vaunujen kanssa, niin vaunut tulee “special baggage” hihanelle hallin toiseen päähän.

Meillä oli matkavaunuina lainassa Cybexilta Mios-vaunut, jotka oli reissussa todella näppärät. Ne on vähän järeämmät kuin ihan perus matkavaunut, mutta silti kevyet ja helposti kasaan taitettavat. Miinuksena tosin se, että ne eivät mene koneeseen käsimatkatavaroina. Ymmärtääkseni Yoyo-merkkiset vaunut saa ottaa kaikkien yhtiöiden koneisiin ja niiden ostamista harkisten, jos reissaaminen lapsen kanssa lisääntyy. Niitä ilmeisen moni käyttää myös ihan arkena isommalle lapselle. Jos ei omista matkavaunuja tai haluaa muuten vain ottaa isommat vaunut mukaan, niin lentokentiltä saa kyllä lainata vaunuja koneeseen nousuun saakka. Helsinki-Vantaalla ihan pienen vauvan kanssa saa käyttää omia vaunuja koneeseen nousuun saakka. Kantoreppua kyllä kaipasin pariin otteeseen reissussa, eli jos sellaisen omistaa, niin tuskin harmittaa jos se on matkassa mukana.

Tukholman päässä napattiin taksi kentältä hotellille. Jos meinaa liikkua pidempiä matkoja taksilla, niin Taxi Stockholm -appi kannattaa ladata. Sieltä voi nimittäin näpytellä itselleen auton, jossa on turvaistuin. Toki Arlanda Express -juna on myös todella nopea ja kätevä, erityisesti jos lapsi ei viihdy autossa. Ensi kerralla valitaan varmaan se, vaikka se tulee vähän kalliimmaksi, sillä juna-asemalta pitää vielä napata taksi majapaikkaan. Myös Kööpenhaminan kentältä pääsee metrolla suoraan keskustaan ja sitä suosittelen (jos majapaikka on ytimessä), vaikka ei lapsia matkassa olisikaan.

Perillä kaikki meni todella smoothisti, mistä olin tosi yllättynyt. Toki matkakohde, lapsen ikä, vaiheet ja persoona vaikuttaa siihen, miten reissaaminen onnistuu. Jos oltaisiin lähdetty 2kk iässä New Yorkiin tai Losiin, niin fiilis olisi voinut olla toinen ? 4kk iässä pelkkä päivämatka autolla Tampereelle tuntui raskaalta, kun herra ei viihtynyt silloin autossa sitten ollenkaan. Lähdin liikeenteeseen sillä fiiliksellä, että kyseessä on tavallinen vauva-arki, mutta vaan eri maisemissa (ja parhaassa seurassa!!). Nukkuminen oli reissussa huomattavasti levottomampaa, mutta siihen osasin varautua. Oli tyypin ensimmäinen kerta reissussa ja yöt muualla kuin kotona, niin ei ihme, että hämmentää. Päätettiin ottaa herra meidän väliin nukkumaan, niin yöt sujui hiukan paremmin. Kotiin palattua tyyppi nukkui parin tunnin päikkäreitä ja 13h yöunia, eli vaati vähän palautumista tuo reissu.

Mukaan pakkasin tosiaan riittävästi vaatteita, hygieniatarvikkeet sekä ruokaa ja vaippoja sen verran, että riittää ensialkuun. Lisäksi myös muutamia leluja (pehmokirjoja ja puruleluja), ruokalapun, pari lusikkaa ja isompaa harsoa (käy koneessa ja vaunuissa peittona, tarvittaessa ruokalappuna, leikkialustana jne.). Pärjättiin hyvin ilman syöttötuolia (sitä olisi varmaan voinut kysyä hotellilta) ja muita härpäkkeitä noin lyhyt aika.

All in all, tästä reissusta jäi tosi hyvä fiilis! Koska tahansa voisin lähteä pikkuherran kanssa uudelleen reissuun. Toki on selvää, että se ei ole sama asia kuin yksin tai kaksin kaverin / puolison kanssa matkustaminen, mutta tutussa kaupungissa reissaaminen ei tuntunut yhtään sen hankalammalta kuin kotikaupungissa vauva-arjen eläminen.

Kahdeksan kuukautta tuli hetki sitten mittariin! En mä kestä. Kuukaudessa ehtii aina tapahtumaan niin paljon, että näitä kirjoittaessa mun täytyy aina lukea edellinen kuukausiraportti, että muistan mihin viimeksi jäätiin. Joka kerta olen yhtä ihmeissäni siitä kuinka mittava yksi kuukausi on tuon pienen herran elämässä. Mittava, mutta menee samalla ihan salamannopeasti.

7-8 kuukausi on ollut edelleen yhtä mukavaa aikaa, kuin 6-7 kuukautta. Yöt ovat menneet pitkälti mukavasti, paitsi kovimmilla helteillä tyyppi heräilee juomaan pari kertaa yössä. Unohdin viime kuukausiraportissa kertoa, että ollaan jo useita kuukausia sitten heitetty kaikki unisäännöt romukoppaan. Se oli paras päätös ikinä! Tyyppi nukkuu kahdet päikkärit päivässä, menee n. 19 nukkumaan ja heräilee suunnilleen 7 aikoihin itsenäisesti. Suosittiin tarkkaa rytmiä 3-4 kuukauden tienoilla ja se oli varmasti siihen hetkeen sopiva päätös ja toimi silloin, kun oli itse niin hukassa työn ja vauva-arjen yhteensovittamisen kanssa. Se helpotti sopeutumista, kun oli jonkinlainen rytmi.

Sen lisäksi automatkat ovat viimein alkaneet sujumaan! Luojalle siitä kiitos. Ensimmäisinä kuukausina automatkat meni kuin siivillä, mutta jotain tapahtui 3-4 kuukauden välillä. Tyyppi alkoi inhoamaan automatkoja yli kaiken ja niin inhottiin kyllä mekin. Tilanne eskaloitui siihen, että välteltiin autoa minkä pystyttiin. Nyt viimeisen kuukauden aikana tilanne on yhtäkkiä muuttunut täysin. Hän joko nukkuu tai on suht tyytyväinen pieni reissaaja. Ei olla toki tehty tuntia pidempiä reissuja vielä, mutta tämä on jo erävoitto. Varmasti yksi suuri tekijä oli kaukalon vaihtaminen istuimeen, sillä onhan siinä huomattavasti mukavampi köllötellä. Muutos ei tapahtunut heti istuimeen vaihtaessa, mutta kyllä se varmasti jonkin verran auttoi.

Viime viikkoina herrasta on tullut myös huomattavasti ketterämpi liikkuja. Suuri muutos tapahtui ihan parissa päivässä ja sitä edelsi muutama todella levoton yö – kehitystä siis havaittavissa! Samoihin aikoihin myös höpöttely muuttui enemmän puhetta muistuttavaksi. Onhan se vielä kaukana siitä, mutta höpinä koostuu “lauseista”, jossa on eri äänialoja.

Nyt ollaan tosiaan Lindaa moikkaamassa Tukholmassa ja voin kirjoittaa matkustamisesta vauvan kanssa ihan oman postauksensa.