Video on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Wella Professionalsin kanssa

kaupallinen yhteistyö: eläketurvakeskus

Havahduin juuri siihen, että olen ollut kymmenen vuotta yrittäjä! Alkuun muutamia vuosia toiminimellä päivätyön lomassa ja myöhemmin, kun vaikuttajamarkkinointi vakiinnutti asemansa mediakentällä, niin perustin oy:n siirtyäkseni täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Vuosiin on mahtunut paljon, mutta en vaihtaisi päivääkään! Yrittäjyys on mahdollistanut sekä opettanut minulle niin paljon. On ollut mielenkiintoista olla mukana luomassa täysin uutta toimialaa sekä nyt viime vuosina hypätä täysin tuntemattomaan startup-maailmaan Almadan myötä.

Ensimmäinen ajatus mun työstä on varmasti se, että päivät ovat täynnä muotia, glamouria ja kauniita hetkiä — ei suinkaan! Pienissä määrin toki, mutta tässäkin ammatissa paperityöt, palaverit ja suunnittelu vie ison siivun työajasta.

Yrittäjänä oleminen on toki myös epävarmaa, mutta se pieni positiivinen jännitys pitää ainakin mulla draivia yllä. Toki tiettyihin asioihin pystyy myös omalla toiminnalla ja ennakoimalla vaikuttamaan. Yksi niistä asioista on YEL, eli lakisääteinen yrittäjän eläkevakuutus. Kuulostaako jotenkin kaukaiselta ja hähmäseltä käsitteeltä? 

Mihin YEL vaikuttaa? – No esim. yrittäjän vanhempainpäivärahaan, sairauspäivärahaan sekä siihen eläkkeeseen. Tuo vanhempainpäiväraha on tietysti minulle se viimeisin tarttumapinta, mistä imin itsekin tietoa raskaana ollessani. Yrittäjänä nämä tukiasiat ei nimittäin tunnu aina ihan suoraviivaisilta.

Homma toimii siis niin, että eläkeyhtiö vahvistaa selvityksesi perusteella työpanostasi vastaavan työtulon (tunnit / euromääräisen arvon), jonka perusteella YEL:iä maksetaan. Sen maksetun YEL:in perusteella määräytyy taas se vanhempainpäivärahan määrä. Sama pätee myös sairauspäivärahoihin. Sillon kun mursin jalkani, opin kantapään (tai nilkan?) kautta YEL-vakuutuksen tärkeyden. Sen kyseisen sairausloman jälkeen tarkistin työtuloni, jotta mahdollisen vanhempainvapaan yhteydessä tuki vastaisi työpanostani.

Muistan aikoinaan lukeneeni Hanna Gullichsenin blogipostauksen tästä samasta aiheesta. Silloin mieleeni jäi nimenomaan YEL-maksun yhteys vanhempainpäivärahaan, vaikka asia ei silloin ollutkaan itselleni ajankohtainen. Toivon siis, että vaikka tämä info ei olisi juuri nyt sinulle ajankohtainen, niin tästä jäi jotain mieleen ja tämä voisi olla hyvää tietoa jaettavaksi esim. mahdolliselle yrittäjäystävälle. Raskaana ollessa mielen päällä oli niin monta muutakin asiaa, että oli ihanaa olla kartalla tuosta hieman mystisestä yrittäjän vanhempainvapaasta – niin jäi kapasiteettia muihin ajatuksiin.

Ajattelin lisätä tämän videon myös tänne, jos ette ole ehtineet kurkkaamaan Youtuben puolelta. Toivottavasti tykkäsitte!

Harja Olivia Garden
Loreal Professional Rebel Push Up Wella Professionals Oil Reflections *
Kerastase Purifying Clay Shampoo
Dermalogica Melting Moisture Masque
ACO Cano+*
Ole Henriksen Goodnight Glow Sleeping Cream*
Alumier -tuotteet*
Isle of Paradise
Sensai Glowing Base*
Sensai Flawless Satin Foundation*
Bobbi Brown All in one Primer & Moisturizer Make the make Juicy*
MAC Glow Play Blush Groovy
Chanel Les Beiges
Buxom Hush Hush Henna
Armani Eyes to Kill Stellar 4
MAC Kajal Costa Riche
Hourglass Ambient Light Mini
Anastasia Beverly Hills Brow Definer
Lancome Idole Mascara*

*tuotteet saatu testiin

kaupallinen yhteistyö SENSAI

Juhlakausi alkaa ja eihän sitä enää edes muista, että miten laittaudutaan…? I got you covered! Yksi mun omista suosikkilookeista, erityisesti pikkujouluihin on tämä. Tukka simppelisti kiinni, vaaleaa päälle ja kirkasta punaa huuliin kruunaamaan kokonaisuuden.

En käytä useasti punaista huulipunaa, mutta pikkujouluihin se on juuri se täydellinen jouluinen mauste. Ja kun päällä on valkoista, niin kokonaisuus näyttää ihanan raikkaalta – eikö vain?

Nämä kaksi tuotetta yhdessä takaa aivan upean meikkipohjan! Glowing Base tuo nimensä mukaisesti kauniin kuullon ja Flawless Satin Foundation on ihanan kevyt ja kuulas meikkivoide, jota voi halutessaan kerrostaa peittävämmäksi.

Tätä komboa käytän myös arjessa todella usein ja iho näyttää mielestäni todella hyvältä. Meikkivoide tasoittaa hyvin ihonsävyä, mutta jättäen sen silti kuulaaksi. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Kannattaa käydä lähimmässä SENSAI-pisteessä arvioimassa oma sävy ja pyytämässä vaikkapa testeri kotiin fiilisteltäväksi. Käytän hiukan omaa ihonsävyäni tummempaa honey beige-sävyä, sillä meikkivoide on sen verran kevyt, että se sulautuu ihoon levittäessä kauniisti.

Jos hakusessa on vielä se täydellinen huulipuna, niin ei tarvitse etsiä enää! SENSAI 02 on täydellinen klassinen punainen, joka ei tunnu yhtään kuivalta huulilla ja kestää kauniina läpi illan. SENSAI-valikoimasta löytyy myös samaan sävyyn huultenrajauskynä.

Tämä look otti oikeasti viisi minuuttia! Punasilla huulilla saa kyllä ihanan helposti ja nopeasti loihduttua juhlavampaa ilmettä.

P.S. Muistakaa liittyä SENSAI Clubiin, jos haluatte eksklusiivisia tarjouksia ja tuotenäytteitä. ❤️

Kuvasin tän teille muutama viikko sitten! Editointi vähän venähti, mutta toivottavasti tykkäätte tämmösestä perushöpöttelystä!

Kohta tyypillä on jo vuosi mittarissa! Nyt todella ymmärrän, kun sanotaan että vauvavuosi menee nopeasti. 9 kuukauden päivitys jäi välistä, kun meillä vähän väsy painoi. Kesällä nukuttiin pitkästä aikaa huonosti, oli ensimmäiset flunssat, hampaat ja ihan yleinen meno alkoi myös olemaan aika kova tyypin tutkiessa maailmaa. Nyt kymmenen kuukautta mittarissa ja pari levollisempaa viikkoa takana. Saatiin unet takaisin kuntoon (syliin-sänkyyn) unikoululla ja se oli tällä kertaa huomattavasti nopeampi ja kivuttomampi prosessi kun edellisellä kerralla, joskus 5-6 kuukauden kohdalla. Aikaisemmin kesällä olin niin väsynyt, että en jaksanut taistella ja annoin öisin / välillä päikkäreille pulloa sänkyyn. Mikä on tietysti monesta ihan no-no, mutta välillä tarvitsee vain mennä helpomman kautta. Onneksi sen poisjättäminen ei tuottanut suuria haasteita, ihan vain muutamat vaikeammat päikkärit. Että sitä onkin energinen, kun koko perhe on nukkunut yönsä hyvin ja päikkäreilläkin ehtii tekemään jotain. Olin tässä parissa kuukaudessa ihan unohtanut, että minkälaista on olla kunnolla levännyt. Kohti uusia vaiheita siis! ?

Tämä 10kk on ollut taas ihanaa aikaa! Flunssien, hampaiden ja kuumien helleöiden jälkeen osaa kyllä arvostaa smooth sailingia, vaikka se kestäisi vain hetken. Tässä iässä lapsi on vielä vähän vauva, mutta jo niin oma persoonansa – siinä on jotain niin sympaattista! Ekat taidot tuo niin paljon iloa koko perheelle, jotain sellaista mitä ei ole koskaan aikaisemmin kokenut.

Arki tuntuu myös nykyään tosi selkeältä, eikä ainakaan tällä hetkellä raskaalta. Päivärytmi on aina aika samanlainen ja tosi toimiva, vaikka en pidäkään mistään tarkasta rytmistä kiinni. Herra nukkuu kahdet 1-2h päikkärit ja menee edelleen seiskalta nukkumaan. Päivät myös sujuu nopeammin, kun nykyään pystyy kunnolla leikkimään ja käymään puistossa.

Vaikka arki sujuukin rutiinilla ja nautin kovasti tästä ajasta, niin on sanottava että tunnen ajoittain myös riittämättömyyden tunnetta. Sitä niin haluaisi olla läsnäoleva äiti, puoliso, ystävä ja vielä suorittaa työt kunnialla. Ei auta kun olla itselleen armollinen ja tunnustettava, että tämä on pieni aika elämästä ja en voi odottaa itseltäni samaa kuin aikana ennen lasta. On vain priorisoitava asioita uudella tavalla ja mietittävä, että mikä tuottaa iloa ja mikä ei, mikä on välttämätöntä ja mikä ei.

Vaikka tässä ollaan jo kymmenen kuukautta eletty perheenä, niin koko ajan tapahtuu ja vaiheita tulee ja menee. Se ei kuulemma ihan heti ole loppumassa! ? Mitään en silti vaihtaisi. Se fiilis kun näkee aamulla tyypin hymyn on jotain niin korvaamatonta. Puhumattakaan siitä, kun on poissa lapsen luota asioilla ja oikein odottaa että pääsee näkemään.

Pitkästä aikaa täällä blogin puolella! Kesän aikana tämä blogin käyttöjärjestelmä päivittyi ihan uuden (oudon) näköiseksi ja pidin sitä hyvänä syynä pitää hiukan lomaa täältä. Olisi tosi kivaa kuulla, että mitä haluaisitte nähdä täällä blogin puolella? Vai koetteko että Instassa seuraaminen riittää? Tuntuu että tässä elämäntilanteessa itselläni on jäänyt blogien lukeminen todella vähäiselle ja siitä syystä myös oma inspiraatio on ollut vähän kadoksissa. Todettakoon myös, että tuon 10kk ihanan vipeltäjän kanssa myös aika on sen verran kortilla, että jostain on pitänyt karsia. Toki kun remppaprojekti alkaa, niin sitä tulen ainakin tänne dokumentoimaan ja Youtubea olisi hinku taas jatkaa! Bare with me, tahti ei ole ihan yhtä kova kuin aikaisemmin. Kun herra jossain kohtaa aloittaa päiväkodin, niin pystyn taas paremmin keskittymään monipuoliseen sisällöntuotantoon. Nyt on ollut ihanaa nauttia tästä ajasta, kun huomaa miten nopeasti nämä kuukaudet vain menee.

Remppaprojektia avasinkin muutama viikko sitten Instan puolella. Jouduttiin vaihtamaan meidän urakoitsijaa, kun projekti vain venyi ja vanui hänestä johtuvista syistä. Kilpailutus aloitettiin alusta ja löydettiin uusi sopiva kumppani. Sen jälkeen haasteeksi on osoittautunut puutavaran puute, johon varmasti jokainen remppaaja on lähikuukausina törmännyt. Kun edellinen haaste taklataan, niin seuraava on edessä – siltä tämä on tuntunut. Ei auta kun ottaa huumorilla, eihän tässä enää muuta voi!

Kuvaan tuben puolelle ihan pian kunnon kuulumiset ja sitä varten voi laittaa kysymyksiä myös tänne, jos tulee jotain mieleen? Nostan videon tietysti tänne tuttuun tapaan! Sen lisäksi ajattelin pian raapustella 10kk kuulumisia, kun 9kk jäi väliin. Palataan siis pian asiaan! ?

Nyt ollaan Tukholman reissusta toivuttu ja olisi aika käydä vähän fiiliksiä reissaamisesta vauvan kanssa.

Herra on tosiaan nyt 8 kuukautta ja vietettiin reissussa viisi päivää. Ruotsi (toki myös muut Pohjoismaat) on loistava kohde aloittaa reissaaminen, sillä lento on lyhyt, aikaeroa on vaan tunti, hanasta tulee puhdasta vettä ja kaupasta löytyy samat ruoat kuin täältäkin. Kesä on tietysti myös ajankohtana loistava, sillä vaatteita ei tarvitse pakata hurjasti ja Tukholma on ihanan helppo kesäkaupunki vaunujen kanssa rullaten. Ei tarvinnut juuri miettiä kyytejä paikasta toiseen ja bussilla saa matkustaa ilmaiseksi vaunujen kanssa, kuten täälläkin.

Pohdittiin hotellin ja Airbnb:n välillä, mutta päädyttiin asumaan hotellissa, sillä kaivattiin lomaan sellaista luksusta kun valmis aamupala ja hissillä suoraan huoneeseen (asia, jota lapsen kanssa todella arvostaa).

Matkustaminen meni ihanan smoothisti. Mentiin omalla autolla kentälle ja jätettiin se sinne parkkiin. Koettiin se helpoimmaksi, sillä omassa autossa on turvaistuin valmiina. Kentällä henkilökunta oli aivan super avuliaista ja toki tähän maailman aikaan siellä oli myös todella rauhallista, eikä mihinkään tarvinnut jonottaa. Koneessa herra nukahti heti nousemisen aikana, kun annoin välipalaa pullosta. Ilmeisesti korvissa ei pitäisi tuntua vielä alle vuoden ikäisenä ja jos lapsi on vanhempi, niin apteekista puuduttavia korvatippoja. Vajaan tunnin lento meni siis kevyesti, mutta voin kuvitella, että pidempi lento olisi varmasti ollut haastavampi. Tämän ikäinen kun kaipaa jo paljon aktiviointia, mutta telkkarista hän ei ymmärrä vielä mitään. Tukholman päässä päänvaivaa aiheutti ainoastaan “kadonneet” vaunut, sillä ne lastataan täysin eri hihnalle kuin muut matkatavarat. Kaikki lennolta tulleet olivat yhtä hukassa vaunujensa kanssa, mutta puolen tunnin etsinnän jälkeen löysimme omamme. Jos siis matkustatte Tukholmaan vaunujen kanssa, niin vaunut tulee “special baggage” hihanelle hallin toiseen päähän.

Meillä oli matkavaunuina lainassa Cybexilta Mios-vaunut, jotka oli reissussa todella näppärät. Ne on vähän järeämmät kuin ihan perus matkavaunut, mutta silti kevyet ja helposti kasaan taitettavat. Miinuksena tosin se, että ne eivät mene koneeseen käsimatkatavaroina. Ymmärtääkseni Yoyo-merkkiset vaunut saa ottaa kaikkien yhtiöiden koneisiin ja niiden ostamista harkisten, jos reissaaminen lapsen kanssa lisääntyy. Niitä ilmeisen moni käyttää myös ihan arkena isommalle lapselle. Jos ei omista matkavaunuja tai haluaa muuten vain ottaa isommat vaunut mukaan, niin lentokentiltä saa kyllä lainata vaunuja koneeseen nousuun saakka. Helsinki-Vantaalla ihan pienen vauvan kanssa saa käyttää omia vaunuja koneeseen nousuun saakka. Kantoreppua kyllä kaipasin pariin otteeseen reissussa, eli jos sellaisen omistaa, niin tuskin harmittaa jos se on matkassa mukana.

Tukholman päässä napattiin taksi kentältä hotellille. Jos meinaa liikkua pidempiä matkoja taksilla, niin Taxi Stockholm -appi kannattaa ladata. Sieltä voi nimittäin näpytellä itselleen auton, jossa on turvaistuin. Toki Arlanda Express -juna on myös todella nopea ja kätevä, erityisesti jos lapsi ei viihdy autossa. Ensi kerralla valitaan varmaan se, vaikka se tulee vähän kalliimmaksi, sillä juna-asemalta pitää vielä napata taksi majapaikkaan. Myös Kööpenhaminan kentältä pääsee metrolla suoraan keskustaan ja sitä suosittelen (jos majapaikka on ytimessä), vaikka ei lapsia matkassa olisikaan.

Perillä kaikki meni todella smoothisti, mistä olin tosi yllättynyt. Toki matkakohde, lapsen ikä, vaiheet ja persoona vaikuttaa siihen, miten reissaaminen onnistuu. Jos oltaisiin lähdetty 2kk iässä New Yorkiin tai Losiin, niin fiilis olisi voinut olla toinen ? 4kk iässä pelkkä päivämatka autolla Tampereelle tuntui raskaalta, kun herra ei viihtynyt silloin autossa sitten ollenkaan. Lähdin liikeenteeseen sillä fiiliksellä, että kyseessä on tavallinen vauva-arki, mutta vaan eri maisemissa (ja parhaassa seurassa!!). Nukkuminen oli reissussa huomattavasti levottomampaa, mutta siihen osasin varautua. Oli tyypin ensimmäinen kerta reissussa ja yöt muualla kuin kotona, niin ei ihme, että hämmentää. Päätettiin ottaa herra meidän väliin nukkumaan, niin yöt sujui hiukan paremmin. Kotiin palattua tyyppi nukkui parin tunnin päikkäreitä ja 13h yöunia, eli vaati vähän palautumista tuo reissu.

Mukaan pakkasin tosiaan riittävästi vaatteita, hygieniatarvikkeet sekä ruokaa ja vaippoja sen verran, että riittää ensialkuun. Lisäksi myös muutamia leluja (pehmokirjoja ja puruleluja), ruokalapun, pari lusikkaa ja isompaa harsoa (käy koneessa ja vaunuissa peittona, tarvittaessa ruokalappuna, leikkialustana jne.). Pärjättiin hyvin ilman syöttötuolia (sitä olisi varmaan voinut kysyä hotellilta) ja muita härpäkkeitä noin lyhyt aika.

All in all, tästä reissusta jäi tosi hyvä fiilis! Koska tahansa voisin lähteä pikkuherran kanssa uudelleen reissuun. Toki on selvää, että se ei ole sama asia kuin yksin tai kaksin kaverin / puolison kanssa matkustaminen, mutta tutussa kaupungissa reissaaminen ei tuntunut yhtään sen hankalammalta kuin kotikaupungissa vauva-arjen eläminen.

Kahdeksan kuukautta tuli hetki sitten mittariin! En mä kestä. Kuukaudessa ehtii aina tapahtumaan niin paljon, että näitä kirjoittaessa mun täytyy aina lukea edellinen kuukausiraportti, että muistan mihin viimeksi jäätiin. Joka kerta olen yhtä ihmeissäni siitä kuinka mittava yksi kuukausi on tuon pienen herran elämässä. Mittava, mutta menee samalla ihan salamannopeasti.

7-8 kuukausi on ollut edelleen yhtä mukavaa aikaa, kuin 6-7 kuukautta. Yöt ovat menneet pitkälti mukavasti, paitsi kovimmilla helteillä tyyppi heräilee juomaan pari kertaa yössä. Unohdin viime kuukausiraportissa kertoa, että ollaan jo useita kuukausia sitten heitetty kaikki unisäännöt romukoppaan. Se oli paras päätös ikinä! Tyyppi nukkuu kahdet päikkärit päivässä, menee n. 19 nukkumaan ja heräilee suunnilleen 7 aikoihin itsenäisesti. Suosittiin tarkkaa rytmiä 3-4 kuukauden tienoilla ja se oli varmasti siihen hetkeen sopiva päätös ja toimi silloin, kun oli itse niin hukassa työn ja vauva-arjen yhteensovittamisen kanssa. Se helpotti sopeutumista, kun oli jonkinlainen rytmi.

Sen lisäksi automatkat ovat viimein alkaneet sujumaan! Luojalle siitä kiitos. Ensimmäisinä kuukausina automatkat meni kuin siivillä, mutta jotain tapahtui 3-4 kuukauden välillä. Tyyppi alkoi inhoamaan automatkoja yli kaiken ja niin inhottiin kyllä mekin. Tilanne eskaloitui siihen, että välteltiin autoa minkä pystyttiin. Nyt viimeisen kuukauden aikana tilanne on yhtäkkiä muuttunut täysin. Hän joko nukkuu tai on suht tyytyväinen pieni reissaaja. Ei olla toki tehty tuntia pidempiä reissuja vielä, mutta tämä on jo erävoitto. Varmasti yksi suuri tekijä oli kaukalon vaihtaminen istuimeen, sillä onhan siinä huomattavasti mukavampi köllötellä. Muutos ei tapahtunut heti istuimeen vaihtaessa, mutta kyllä se varmasti jonkin verran auttoi.

Viime viikkoina herrasta on tullut myös huomattavasti ketterämpi liikkuja. Suuri muutos tapahtui ihan parissa päivässä ja sitä edelsi muutama todella levoton yö – kehitystä siis havaittavissa! Samoihin aikoihin myös höpöttely muuttui enemmän puhetta muistuttavaksi. Onhan se vielä kaukana siitä, mutta höpinä koostuu “lauseista”, jossa on eri äänialoja.

Nyt ollaan tosiaan Lindaa moikkaamassa Tukholmassa ja voin kirjoittaa matkustamisesta vauvan kanssa ihan oman postauksensa.